Mitä sinä voisit tehdä?

Olet ehkä ihmetellyt sitä, miksi teidän kirkossanne tai ryhmässänne ei toimita samalla tavalla kuin apostolien ajan seurakunnassa. Kokoukset ovat joko kaavamaisia liturgioita tai etukäteen suunniteltuja hengellisiä ohjelmanumeroita, joita harvat ja valitut lahjakkaat esittävät muiden edessä, ja muut kuuntelevat passiivisina tätä ”hengellistä viihdettä”. Kirkkonne tai ryhmänne on hierarkkisesti johdettu, niin että virkapapisto esimiehineen tai johtava pastori käskevät muita ylhäältä alaspäin asemaan (titteliin) perustuvalla käskyvallalla. Vanhemmuus ei perustu niinkään hengelliseen täysi-ikäisyyteen ja Jumalalta saatuun kykyyn palvella muita rakkaudessa kuin hierarkiseen asemaan. Näin ei saisi olla, joten mitä voit tehdä?

Sinun ei tarvitse erota siitä ryhmästä tai kirkosta, johon kuulut. Parempi vaihtoehto on ottaa tämä asia esille keskusteluissa muiden uskovien kanssa. Voit keskustella aiheesta kirkkonne johtajien tai seurakuntanne vanhinten kanssa ja näyttää heille tämän blogin kirjoituksia. Voitte sitten tutkia yhdessä, perustuvatko nämä kirjoitukset Uuden testamentin opetukseen Jumalan seurakunnasta vai ovatko ne omia sepitelmiäni. Jos päädytte siihen tulokseen, että nämä kirjoitukseni kertovat totuuden siitä, millä tavalla Jumalan seurakunnan tulisi olla järjestynyt, ja millaisia pyhien kokoontumisten tulisi olla, niin voitte korjata kurssia ja muuttaa käytäntöjänne.

Uskovat ja pyhät kokoontuivat apostolien aikana pääsääntöisesti pienrymissä koteihin. Te voitte alkaa kokoontua samalla tavalla pienissä ryhmissä keskenänne, jolloin jokainen saa halutessaan puheenvuoron teidän keskustellessanne hengellisistä asioista. Olisi hyvä, jos paikalla olisi vakaasti vaeltaneita ja opissa terveitä vanhempia veljiä (ja sisaria), jotka voivat palvella muita ja opettaa nuorempia uskovia Jumalan sanalla. Jos te toimitte tässä esitetyllä tavalla, ettekä ole riitaisia keskenänne, niin Jumala voi siunata teitä aivan eri tavalla kuin suuren seurakunnan hengellisten ohjelmanumeroiden kautta. En väitä, että Jumala ei voisi puhua myös suurille joukoille etukäteen valmisteltujen ohjelmanumeroiden kautta, mutta spontaani vuorovaikutteinen keskustelu muiden uskovien kanssa antaa lisää syvyyttä ja väriä seurakunnan elämään.

Jumalan seurakuntaa kuvataan Uudessa testamentissa perheenä, jossa on vanhempia ja nuorempia sisaruksia, ja hengellisiä isiä, nuorukaisia ja lapsukaisia, äsken kääntyneitä kristittyjä. Seurakunta ei saisi olla niin kuin jokin liikelaitos tai yritys, jossa ihmisten keskinäiset suhteet perustuvat pelkästään työyhteyteen, ja käytöstä säätelee monitasoisen hierarkisen johtamisen malli. Olisi hyvä, jos uskovaiset oppisivat tuntemaan toisiaan myös vapaa-ajalla, ja löytäisivät ystäviä seurakunnan muista jäsenistä itselleen. Ketään ei tulisi kuitenkaan pakottaa viettämään aikaa muiden kanssa tai osallistumaan seurakunnan toimintaan, sillä kristittyjen yhteys ja Jumalan palveleminen perustuvat vapaaehtoisuuteen ja rakkauteen. Rakkaus ei ketään pakota, mutta pyytää ja anoo kauniisti, vetoaa toisen ihmisen omaantuntoon, järkeen ja tunteisiin.

Jos seurakunnassanne tai kirkossanne ei suostuta muuttamaan käytäntöjä ja johtamisen mallia apostolien opetusten mukaiseksi, niin olet sen jälkeen vapaa tekemään omat päätöksesi ryhmään kuulumisen suhteen. Jos pidät oikeana erottautua muista, niin voit tehdä sillä tavalla. Teitä voi olla useampiakin henkilöitä ryhmässänne, jotka tahtoisivat elää apostolien opetuksen mukaan ja luopua vanhoista perinteistänne. Jos päätätte erota kirkostanne ja ryhmästänne, niin se ei saa kuitenkaan tapahtua ylimielisesti, vihassa tai katkeruudessa. ”Oikeaoppisuuden ja oman paremmuuden” vuoksi muista erottautuminen on lahkolaisuuden syntiä. Sillä perusteella eroavat aiheuttavat toiminnallaan riitaa ja eripuraa, joka lähtee heidän omasta sydämestään.

On parempi jäädä omaan kirkkoon ja ryhmään kuin lähteä pois muita halveksivalla asenteella. Jos omatuntosi ei kuitenkaan kestä kirkkosi tai ryhmäsi vääriä opetuksia ja käytäntöjä, niin ole silti vapaa lähtemään pois, ja kokoontumaan muualla yhteen pyhien kanssa. Silloin on tärkeää muistaa se, että nekin ovat Jumalan lapsia, jotka Kristus omakseen tunnustaa entisessä yhteydessänne. Meidän tulee siunata heitä ja rukoilla heidän puolestaan, ja jos Herra suo, niin asiat muuttuvat parempaan päin, ja voimme kokoontua jälleen yhteen heidän kanssaan. Se olisi Jumalan tahto, mutta ilman erimielisyyksiä, vihaa ja eripuraa, joka hajottaa nykyään Jumalan seurakunnan eri lahkoihin ja kirkkokuntiin.

Suuri syy nykyiseen hajaannukseen on tietenkin erilaisilla opin näkemyksillä ja käytännöillä (esimerkiksi kaste ja ehtoollinen), mutta näistä tulee voida keskustella ystävällisesti ja rauhallisesti eri tavalla uskovien kanssa, josko ehkä löytäisimme yhteisen opillisen näkemyksen asioista, niin että meidän ei tarvitsisi elää erossa toisistamme. Jumalan kansa on voimakkaimmillaan silloin, kun sen jäsenet pitävät yhtä keskenään, mutta heikoimmillaan silloin, kun uskovaiset elävät yksin ja erossa muista. Joskus ”Mooseksen erämaavuodet” ja ”Paavalin kokemukset Arabiassa” ovat välttämättömiä ja Jumalan johdatus yksittäisen uskovan elämään, mutta lopulta hän tahtoo vetää jokaisen laumasta pois eksyneen lampaansa takaisin laumaan, jotta kaikki Jumalan lapset olisivat paremmin suojattuina petoja ja vihollisiaan vastaan.

Advertisements

Tietoja kristinusko

Uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan ja meidän Herraamme, ja meidän Isäämme Jumalaan, niin kuin Raamatussa on kirjoitettu.
Kategoria(t): Seurakunta Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s