Seurakunnalle kuuluvat käskyt ja ohjeet apostolien aikana

Kristillinen seurakunta on saanut alkunsa juutalaisista Jeshua ha-Maschiaan (Jeesukseen Kristukseen) uskoneista ihmisistä. Kesti useita vuosia ennen kuin juutalaiset levittivät ilosanomaa Jeesuksen ylösnousemuksesta myös pakanoille. Vähitellen pakanuudesta Jumalan tykö kääntyneiden määrä lisääntyi apostolien aikana, niin että lopulta heitä oli enemmän kuin syntyperältään juutalaisia uskovaisia. Tämä sai aikaan tarpeen määritellä se, mitä käskyjä ja ohjeita heidän tuli noudattaa.

Jerusalemista oli lähtenyt liikkeelle juutalaisia, jotka sanoivat pakanuudesta Jumalan tykö kääntyneille kristityille, että heidän tuli noudattaa Mooseksen lakia ja miespuoliset seurakunnan jäsenet tuli ympärileikkauttaa. Paavali oli toisaalla opettanut eri tavalla, eikä ollut edellyttänyt heiltä ympärileikkausta, eikä Mooseksen lain pitämistä, vaikka hän oli itse ympärileikattu, ja eli lain käskyjen mukaan vielä kristityksi kääntymisensä jälkeen. Tämä ristiriita vaati selvittämistä ja asiaa kokoonnuttiin käsittelemään Jerusalemiin noin vuosien 49-50 paikkeilla. (Apt. 15.) Syy siihen, miksi asiaa käsiteltiin juuri Jerusalemissa, oli se, että ympärileikkausta ja Mooseksen lain noudattamista vaativat veljet olivat lähteneet liikkeelle sieltä. Tässä ei ole siis esikuvaa ja mallia keskusjohtoisesta seurakunnasta, jossa ”emokirkko” sanelee muiden paikkakuntien seurakuntien säännöt ja toiminnan.

Jerusalemin seurakunnan vanhinten ja apostolien kokous päätti, että pakanuudesta Jumalan tykö kääntyneitä ei pidä rasittaa Mooseksen lain käskyjen pitämisellä. Heille riitti se, että he pitäisivät kiinni kymmenen käskyn laista ja parista niiden ulkopuolisesta Mooseksen lain käskystä. Kokouksen lopputulos oli se, että pakanoiden seurakunnille lähetettiin kirje, jossa sanottiin:

”… Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, että teidän päällenne ei pidä panna enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät, että pidättäydytte epäjumalille uhratusta lihasta ja verestä, ja tukehtuneesta [tukehtumalla kuolleen eläimen lihan syömisestä, ja sellaisen lihan syömisestä, josta ei ole laskettu verta pois], ja haureudesta. Kun te varotte näitä, niin teidän käy hyvin.” (Apt. 15:28-29 sanatarkka käännös Novum 3, s. 262 mukaan)

Paavali tarkensi myöhemmin epäjumalille uhratun lihan syömisen kieltoa siten, että kristittyjen oli lupa ostaa epäjumalille uhrattua lihaa torilta ja syödä sitä, mutta heidän ei ollut lupa osallistua epäjumalien palvontamenoihin, joissa eläimiä epäjumalille uhrattiin. Hän kertoi näistä asioista kirjeissään korinttolaisille ja roomalaisille vuosien 56-57 paikkeilla. (1.Kor. 10:16-33; Room. 14:13-23.)

Pakanuudesta Jumalan tykö kääntyneiden kristittyjen ei siis tarvitse noudattaa kymmenen käskyn ulkopuolisia Mooseksen lain käskyjä lukuun ottamatta edellä mainittuja, joissa kielletään epäjumalille uhratun lihan ja veren syöminen, sekä pornon harjoittaminen. Pornon harjoittamisen kielto mainitaan myöhemminkin apostolien kirjeissä, joten se kuuluu edelleen kristittyjen noudatettavien käskyjen joukkoon. (1.Kor. 6:18-20; Efe. 5:3-5.) Juutalaisia juhlia ja vuotuisia juhlasapatteja kristittyjen ei tarvitse kuitenkaan viettää, mutta niitä saa viettää vapaaehtoisesti, jos niin tahtoo, eikä näiden juhlien viettämisestä tai viettämättä jättämisestä ole lupa kenenkään kristityn toista tuomita. (Room. 14:3-13; Gal. 4:9-20; Kol. 2:16-23.)

Kymmenen käskyä kuuluvat luontaisesti Jumalan lasten noudatettavien käskyjen piiriin. (2.Moos. 20:1-17; Matt. 22:37-40; 18:20; Jaak. 2:8-11.) Nimittäin, jos rikomme yhtä käskyä vastaan, niin rikomme samalla rakkauden suurinta kaksoiskäskyä vastaan, ja teemme syntiä. Neljä ensimmäistä käskyä koskevat ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta, ja kuusi viimeistä ihmisten keskinäisiä suhteita. Jumalan lapselle tulisi olla selvä, että emme saa rikkoa Jumalaa emmekä lähimmäistä vastaan, joten kaikki kymmenen käskyä ovat edelleen voimassa uuden liiton Jumalan seurakunnassa.

Kristittyjen elämäntavan ja arvomaailman tulisi erottua meidän hyväksemme verrattuna muiden ihmisten elämäntapaan ja arvoihin. Jos noudatamme Uuden testamentin ohjeita ja käskyjä, niin se todistaa epäuskoisille Jumalan käskyjen erinomaisuuden verrattuna kaikkien muiden lakien käskyihin ja ideologioiden ohjeisiin. Meidän on vain tiedettävä se, mitä käskyjä kristityn tulee noudattaa ja mitkä ovat vanhentuneet, niin että ne koskevat vain Israelin kansaa vanhan liiton aikana. (Hepr. 2-10.) Jos sen tiedämme, niin mikä estää meitä elämästä Jumalan tahdon mukaan tässä maailmassa?

Mainokset

Tietoja kristinusko

Uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan ja meidän Herraamme, ja meidän Isäämme Jumalaan, niin kuin Raamatussa on kirjoitettu.
Kategoria(t): Seurakunta Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s