Evoluutioteoria vai luominen?

Kun olin vielä lukiossa, niin uskoin sokeasti evoluutioteoriaan, vaikka en koskaan ymmärtänyt, mitä siinä oikein opetettiin. Jostakin syystä evoluutioteoria ei avautunut järjelleni, mutta pidin sitä silti totena. Miksi en olisi pitänyt, koska ”koko tieteellinen maailma” uskoi siihen?! Minulla oli vielä siihen aikaan suuria odotuksia itsestäni, sillä olin kouluni priimuksia, ja toivoin itselleni tiedemiehen uraa, kenties jopa Nobelin palkintoa.

Toisin kuitenkin kävi, enkä kadu enää kovin paljon sitä, että mainen kunnia jäi minulta saavuttamatta. Jos olisin sen saavuttanut, niin totuus olisi voinut jäädä minulta löytämättä, vaikka en uskokaan siihen, että ihmisen oppineisuus tai yhteiskunnallinen asema ratkaisee viime kädessä sen, mihin hän uskoo. On vain niin, että mitä korkeampi koulutus ja asema jollakin on, sitä herkempi hän on kallistumaan valtaenemmistön kannattamaan mielipiteeseen tieteellisestä materialismista ja naturalismista, jotka perustuvat kuitenkin enemmän uskomuksiin, arvailuihin ja oletuksiin kuin empiiriseen tietoon. Tätä en voinut nuorena opiskelijana kuitenkaan tietää, joten suotakoon se minulle siitä syystä anteeksi.

Kun olin yliopistossa, niin en ajatellut juurikaan evoluutioteoriaa tai uskontoa, Jumalaa. Opiskelin humanistisessa tiedekunnassa kieliä ja kielitieteitä, eivätkä nämä asiat kiinnostaneet minua laisinkaan. Hymähdin silti ystäväni sutkautukselle, kun hän kysyi ”Mikä on maailman suurin satukirja?” Kun en tiennyt vastausta, niin hän vastasi puolestani ja sanoi: ”Raamattu!” Vaikka en tiennyt juuri mitään siitä, mitä Raamatussa sanotaan, niin pidin ystäväni pilaa hyvänä, ja pilkkaa aiheellisena. Nyt kadun sitä, että yhdyin tietämättömyyttäni näin typerään pilaan Jumalaa ja hänen sanaansa vastaan.

Evoluutioteoria tieteessä ja mediassa

Evoluutioteorialla on hyvin vahva sija tieteellisen tutkimuksen ja erityisesti julkaisujen saralla luonnontieteissä. Vaihtoehtoisia luomista tukevia tieteellisiä tutkimuksia ja julkaisuja ei hyväksytä luonnontieteellisissä tiedelehdissä kuten Nature ja Science. Kreationisteja ei oteta sisään luonnontieteellisiin tiedekuntiin ja oppilaitoksiin. Mediassa julkaistaan pääasiassa vain evoluutioteoriaa tukevia juttuja. Kun television luonto-ohjelmat puhuivat vielä 1970-luvulla kilvan luomisesta ja evoluutioteoriasta, on evoluutioteoria voittanut nyt kilvan, eikä luomisesta puhuta enää mitään luonnontieteellisissä populaarijulkaisuissa.

Sinäkin saatat pitää evoluutioteoriaa totena, koska sinulle on niin koulussa opetettu. Et ole osannut kyseenalaistaa evoluutioteorian väitteitä, koska sinulla ei ole ollut siihen tarvetta. Jos et ole uskovainen kristitty, juutalainen tai muslimi, niin sinun ei ole tarvinnut miettiä tätä asiaa syvällisemmin. Toivon nyt kuitenkin sitä, että pysähtyisit hetkeksi kaiken kiireesi keskellä, ja miettisit evoluutioteorian mielekkyyttä. Onko se totta vai tarua?

Mitä evoluutioteoria opettaa?

Evoluutioteorian mukaan kaikki elämä on saanut alkunsa elottomasta aineesta itsestään ilman älyllistä ohjausta. Ensin syntyi yksisoluinen lähinnä bakteeria muistuttava eliö, josta kaikki muut eliöt maapallolla ovat saaneet alkunsa. Tämä yksi bakteerinkaltainen eliö oli niin elinvoimainen ja lisääntymiskykyinen, että se on vallannut vähitellen koko maailman. Sinä et ole polveutunut evoluutioteorian mukaan pelkästään apinasta, vaan bakteerista, niin kuin kaikki muut nykyään elävät eliöt.

Kuulostaako tämä sinusta uskomattomalta? Sen pitäisi kuulostaa siltä, sillä vaaditaan melko suurta uskoa, jotta tällaista teoriaa voidaan pitää totena. Sitä ei ole voitu koskaan todistaa tieteellisesti todeksi teoriaksi, mutta siihen uskotaan silti hyvin laajasti ”tieteellisenä totuutena”. Miksi näin? Siksi, että ateistit ja naturalistit ovat vallanneet median ja korkeakoulujen luonnontieteelliset tiedekunnat, niin että vaihtoehtoisia tieteellisiä selitysmalleja ei suvaita. Niitä on kuitenkin olemassa ja luet parhaillaan yhden maallikon kansantajuista selitystä tästä aiheesta.

Näiden asioiden ei tarvitse olla niin vaikeita, että tavallinen ihminen ei niitä ymmärtäisi. Luotan siihen, että sinäkin voit tämän asian käsittää, jos vain tahdot. Kyse on loppujen lopuksi siitä, miten asennoidumme tieteellisen todistuksen ja järjellisen pohdinnan kautta esitettyyn näyttöön. Vilpitön ja rehellinen ihminen joutuu tunnustamaan sen, että evoluutioteorialle ei ole riittävää tieteellistä näyttöä, mutta luomisusko pitää yhtä tieteellisen tutkimustyön näytön kanssa. Tämä on vastoin sitä, mikä on yleinen uskomus länsimaissa ja tieteellisessä yhteisössä.

Darwin ei ollut itse asiassa ensimmäinen evoluutioteoriasta puhunut ihminen. Teoria tunnettiin jo ajanlaskuamme edeltävinä vuosisatoina kreikkalaisten filosofien ja muinaisten uskontojen keskuudessa. Joka tapauksessa Darwin oli ensimmäisiä valistuksen ajan jälkeisiä tiedemiehiä, jotka kyseenalaistivat Raamatun luomiskertomuksen ja sen, että Jumala on luonut kaiken sen, mitä on olemassa. Luomiseen olivat uskoneet ennen häntä monet arvostetut tiedemiehet Isaac Newtonista lähtien. Luomiseen uskoo yhä suuri liuta eri alojen tiedemiehiä, mutta he eivät ole saaneet suurta julkisuutta, koska kuuluvat tiedeyhteisössä vähemmistöön, eikä heitä ole otettu vakavasti Jumalan kieltävien tiedemiesten keskuudessa.

Elämän syntyminen itsestään elottomasta aineesta ja evoluutiota eteenpäin vievät mekanismit

Evoluutioteoriassa ei ole voitu koskaan todistaa sitä, miten elämä olisi saanut alkunsa elottomasta aineesta ilman älyllistä ohjausta. Evoluutiota eteenpäin vievät mekanismit ovat niin ikään tuntemattoman peitossa. Ainoat tarjolla olevat vaihtoehdot ovat olleet geenimutaatiot, rekombinaatio ja luonnonvalinta. Ne eivät voi kuitenkaan viedä eliöiden kehitystä eteenpäin, mikä tosiasia on helppo myös maallikon ymmärtää lyhyen asiaan perehtymisen kautta.

Evoluutioteoriassa on oletettu, että yhden alkueliön ja sen jälkeläisten solujen jakaantumisessa on tapahtunut ja tapahtuu yhä edelleen mutaatioita, jotka ovat periytyneet ja periytyvät jälkipolville. Nämä mutaatiot ovat lisänneet vähän kerrassaan eliön DNA-ketjun pituutta ja geenien määrää. Mutaatiot ovat joko haitallisia, neutraaleja tai hyödyllisiä. Haitalliset mutaatiot eivät yleensä valtaa populaatiota, koska ne huonontavat eliön kelpoisuutta elämän ja kuoleman kilpajuoksussa. Neutraalit mutaatiot voivat sen sijaan varastoitua vähän kerrassaan eliölajin perimään, niin että ne voivat pitkän ajan kuluessa muodostaa hyödyllisen geenin, joka parantaa eliön kelpoisuutta. Joskus pelkkä yksittäinen mutaatio parantaa eliön kelpoisuutta ja valtaa vähitellen populaation. Lajien kehitys menee tällä tavalla vähän kerrassaan eteenpäin, pienin askelin miljoonien vuosien saatossa.

Luonnonvalinnalla tarkoitetaan sitä, että ne eliöt selviytyvät elämän ja kuoleman kamppailussa parhaiten, jotka ovat kelvollisimpia. Tästä on käytetty esimerkkinä joidenkin hyönteisten suojaväritystä. Kun koivujen kuori oli ennen teollistumista enimmäkseen vaalea, niin väritykseltään vaaleat hyönteiset elivät pitempään ja saivat enemmän jälkeläisiä kuin väritykseltään tummemmat lajikumppanit. Kun koivujen kuori ajan mittaan teollistumisen ja saasteiden myötä tummui, söivät linnut ja muut hyönteisten saalistajat suhteessa paljon enemmän väriltään vaaleita hyönteisiä, jolloin lajin tummempi versio sai valta-aseman, ja syrjäytti lopulta kokonaan vaaleat lajikumppaninsa. Tätä on pidetty todistuksena siitä, että luonnonvalinta vaikuttaa lajien kehitykseen, evoluutioon, evoluutioteorian opettamalla tavalla.

Tämä esimerkki ei kelpaa kuitenkaan evoluutiota eteenpäin vievän mekanismin tueksi. Hyönteisten erilaisessa värityksessä ei ole ensinkään kyse mutaation tuomasta uudesta geneettisestä informaatiosta ja biologisesta ominaisuudesta. Lajin perimä eli DNA:n pituus ja geenien määrä ei lisäänny, kun värimuunnosta aiheuttavien vaihtoehtoisten geenien määrä vaihtelee lajin osapopulaatiossa. Sama näkyy ihmisten kansoissa, kun toisissa kansoissa on vallalla sinisilmäisyys ja vaalea ihon väri, ja toisissa ruskeat silmät ja tumma ihon väri. Kummatkin ominaisuudet ovat vaihtoehtoisten geenien eli alleelien aikaansaamia, eikä niiden esiintymistiheyden vaihtelu lajin osapopulaatiossa saa aikaan DNA-ketjun pitenemistä ja uusien geenien syntymistä. Päinvastoin: osapopulaation geenien määrä vähenee ja DNA:n pituus lyhenee, kun dominoiva ruskeasilmäisyyttä ja tummaihoisuutta aiheuttava geeni yleistyy populaatiossa. Näin ollen tämä rekombinaatioksi kutsuttu geenien esiintymistiheyden vaihtelu ei voi olla lajien kehitystä eli evoluutiota eteenpäin vievä voima.

Evoluutioteoria vaatisi tuekseen todisteita siitä, että oletetun yhden alkueliön lyhyt DNA-ketju ja vähäinen geenimäärä on moninkertaistunut sen jälkeläisissä, niin että bakteerista on voinut kehittyä ihminen miljoonien vuosien aikana. Tätä ei ole voitu kuitenkaan todistaa, sillä ajassa ei voida liikkua taaksepäin ja nähdä, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Tätä suurempi todistus on siinä, että nykyään elävien eliöiden lisääntymis-, liikkumis-, saalistus-, puolustus-, ruoansulatus- ja aistijärjestelmät ovat niin monimutkaisia, että ne eivät ole voineet kehittyä vähän kerrassaan evoluutioteorian opettamalla tavalla. Tässä yhteydessä puhutaan ”monimutkaisista palautumattomista biologisista järjestelmistä”, joiden olemassaolo olisi Darwinin mukaan kumonnut koko evoluutioteorian, opin lajien kehityksestä. Vaikka Darwin uskoi näin, niin hän ei silti huomannut sitä, että ne järjestelmät olivat koko ajan hänen silmiensä edessä: itse asiassa, hänen näköaistinsa oli yksi parhaimmista todistuksista niiden olemassaolosta.

Ajatellaanpa lisää ihmisen näköaistia. Näkemisen mahdollistava biologinen järjestelmä muodostuu monista rakenneosista (silmä, aistinsolut, hermoradat, aivojen hermoärsykkeiden vastaanottokeskus, jne.), niin että toimiva näkökyky edellyttää kokonaan valmista biologista koneistoa. Jos näköjärjestelmään liittyviä biologisia rakenteita purettaisiin riittävän paljon, niin ihminen ei näkisi mitään. Sokeat ihmiset tietävät tämän valitettavan hyvin todeksi. Evoluutioteorian mukaan ihmisen ja kaikkien eliöiden näköaisti on kuitenkin kehittynyt vähän kerrassaan miljoonien vuosien aikana siten, että lajin kantamuodon perimään on vähän kerrassaan kasaantunut mutaatioiden kautta syntynyttä neutraalia (roska-)DNA:ta, josta on lopulta muodostunut näköjärjestelmän mahdollistava kokonaisuus. Kuitenkin, kun geneettinen perimä on ollut tämän teorian mukaan keskeneräinen, niin eliöllä ei ole ollut lainkaan näköaistia, eikä roska-DNA:n olisi pitänyt yleistyä lajin perimässä, koska siitä ei ole aiheutunut minkäänlaista valintaetua eliölle.

Koska näköaisti muodostuu monista biologisista rakenteista, jotka syntyvät valmiiden geenien virheettömän ohjauksen vaikutuksesta, ei keskeneräisestä geenistöstä olisi ollut mitään hyötyä lajin kelpoisuuden kannalta. Niinpä ei ole uskottavaa, että näköaistin kehityksen mahdollistava pitkä DNA-ketju ja geenistö olisi varastoitunut eliön perimään ns. neutraalien mutaatioiden kautta, jotta näkökyky olisi yhtä äkkiä vuosimiljoonien jälkeen syntynyt itsestään ilman älyllistä ohjausta eliölle. Tämä on vastoin evoluutioteorian omaa periaatetta, jonka mukaan vain eliön kelpoisuutta parantavat geenit (ja DNA) pääsevät valtaan populaatioissa ja vievät kehitystä eteenpäin. Näin on todistettu, että evoluutiota eteenpäin vieviä mekanismeja ei ole vielä löydetty, joten evoluutioteoria ei perustu tieteelliseen faktaan vaan uskomuksiin ja oletuksiin.

Luonnossa on lukemattomia esimerkkejä monimutkaisista palautumattomista biologisista rakenteista, jotka todistavat evoluutioteorian virheelliseksi. Monimutkaisilla palautumattomilla biologisilla rakenteilla tarkoitetaan sitä, että jotakin toimivaa biologista koneistoa ei voida purkaa kovinkaan paljon, ilman että koneisto lakkaa toimimasta. Niinpä esimerkiksi ihmisen lisääntymiseen vaikuttavia biologisia rakenteita ei voida purkaa paljonkaan, ilman että ihmisestä tulee lisääntymiskyvytön. Miten sitten voisi olla mahdollista, että ihmisen oletetut kantamuodot ovat lisääntyneet, kun niiden lisääntymiselimistö on ollut vielä keskeneräinen, eikä ole toiminut? Samalla tavalla eivät keskeneräisinä ole voineet toimia muutkaan monimutkaiset biologiset järjestelmät, jotka on lueteltu edellä.

Evoluutioteoriaa ei tee mahdottomaksi pelkästään se, että yksittäinen monimutkainen biologinen järjestelmä kuten näköaisti ei ole voinut kehittyä vähän kerrassaan roska-DNA:n lisääntyessä lajin perimässä vuosimiljoonien saatossa niin, että siitä on syntynyt yhtä äkkiä toimiva geeni, joka ohjaa ja säätelee toimivaa biologista rakennetta. Eliöt eivät muodostu vain yhdestä monimutkaisesta biologisesta järjestelmästä, jota ei voida hajottaa osiin ilman että järjestelmä lakkaisi toimimasta ja valintaetu menetettäisiin. Eliöt muodostuvat monesta sellaisesta järjestelmästä.

Ajatellaan esimerkiksi ihmisen elimistöä. Se koostuu monista elimistä, jotka kaikki ovat elintärkeitä. Jotta ihminen voisi elää ja lisääntyä, on näiden järjestelmien täytynyt syntyä yhtä aikaa ja toimia alusta asti rinnakkain. Ei ole mitenkään mahdollista, että ihmiselle olisi kehittynyt esimerkiksi ensin sydän ja vasta jäljestäpäin verisuonet, jotka kuljettavat verta ruumiin eri osiin ja elimistöön, niin että solut saavat kipeästi kaipaamaansa happea verestä. Ihmisellä on täytynyt olla alusta asti toimiva verenkiertojärjestelmä ja sydän, joka pumppaa verta elimistöön. Yhtä vähän on mahdollista, että ihminen olisi voinut tulla toimeen pitkiä aikoja ilman maksaa tai munuaista tai haimaa, mutta evoluutioteorian mukaan näin olisi tapahtunut ihmisen kaukaiselle kantamuodolle ja kaikkien lajien oletetuille kantamuodoille.

Näemme näistä todisteista selvästi sen, että evoluutioteoria ei voi olla mitenkään totta. Senpä vuoksi on etsittävä vaihtoehtoinen selitysmalli elämän ja lajien synnylle, joka kestää kriittisen tarkastelun ja täyttää tieteellisen teorian kriteerit, mitä evoluutioteoria ei täytä. Se ei ole tiedettä vaan uskomusjärjestelmä ja ideologia, jolla on estetty ihmisiä näkemästä totuutta Jumalasta, joka on kaiken olevaisen luoja. Mitään ei olisi olemassa, jos Jumala ei olisi sitä luonut.

Evoluutioteoriaa parempi selitysmalli

Evoluutioteoriaa järkevämpi vaihtoehto elämän synnylle ja lajien runsaudelle on luomisteoria. Sen mukaan jokin älyllinen olento on luonut kaiken sen, mitä on olemassa. Tämä luoja on luonut alussa sukukypsiä aikuisia yksilöitä, jotka ovat lisääntyneet kukin lajinsa mukaan. Näin on saatu vastaus ikivanhaan kysymykseen ”Kumpi oli ensin: muna vai kana?” Jumala loi ensin kanan ja kukon, niin että näiden kahden yhdynnän jälkeen kana muni munia, joista syntyi uusia kanoja ja kukonpoikia. Helppoa ja yksinkertaista, eikö totta! Ja pitää yhtä tieteellisen ja filosofisen teoretisoinnin kanssa, toisin kuin evoluutioteoria.

Evoluutioteoriaa kritisoivia ja luomista myös tieteellisen tutkimuksen valossa puoltavia sivustoja löytyy netistä nykyään runsaasti. Suhtaudu kuitenkin varauksella kreationistien tietoihin, sillä kaikki heidän ”tietonsa” ei perustu virheettömään tieteelliseen tutkimukseen, eikä edes Raamatun oikeaan tulkintaan. Siitä huolimatta pääset lähemmäksi totuutta lukemalla heidän tutkimustuloksiaan ja Raamattua kuin evoluutioteorian uskomattomalta kuulostavia satuja.

Mainokset

Tietoja kristinusko

Uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan ja meidän Herraamme, ja meidän Isäämme Jumalaan, niin kuin Raamatussa on kirjoitettu.
Kategoria(t): Evoluutioteoria Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s